Mörköooppera

Elle lukee nukelle Fedja-setää ja näyttää kuvia.

Hilla-täti oli kylässä melkein viikon. Elle alkoi kaveeraamaan tädin kanssa kunnolla vasta jäätyään tämän kanssa kahden; niin kauan kuin äiti tai isi oli paikalla, ei tädin apu olisi kelvannut melkein mihinkään. Mutta sitten kun Elle oli leikkinyt koko aamun tädin kanssa, sai äidin ilmestyminen aikaan toistuvia kiukunpuuskia ja hysteeristä itkua. Ja Elle kyseli tädin perään heti, kun tämä katosi näköpiiristä. Ehkä seuraavalla kerralla ei ujostuta niin paljon alunperinkään. Luultavasti Elle ainakin muistaa kahdestaan tädin kanssa viettämänsä lättykestit ja kermavaahdon.

Mörköpelkoon löytyi ainakin tilapäinen apu: se kiva mörkö! Kyllähän Elle jo tietää että "mörkö se lähti piiriin". Tosin useimmiten tuo laulu jatkuu suussani epämääräisenä oopperana, johon Elle osallistuu:


U: "Elle se lähti syömään, tinttanttanttanttallallei. Tahtooko Elle leipää?"


"Elle toittaa titataa."

E: "Joo!"
U: "...Elle se tahtoo leipää. Tahtooko Elle juustoo?"
E: "Joo! Tinttattanttanttanttanttaa!"
U: "Tinttanttanttanttallallei! Mörkökin tahtoo juustoo, mörkökin tahtoo juustoo..."


Tästähän syntyy pikkuhiljaa ihan oma Mörköooppera.